27. Akseli Gallen-Kallela (1865-1931)

öljy, sign., Akseli Gallen-Kallelan taiteessa 1880-luku merkitsi jo suurten teosten ja teemallisesti kiinnostavien aiheiden aikaa. Akka ja kissa, Démasquée, ensimmäinen Aino-triptyykki, Saunassa. Nuori Gallen-Kallela oli osoittanut olevansa huomionarvoinen ja persoonallinen maalari: hänen töitään esiteltiin myös Pariisin Salongissa (Salon de la Société des artistes français), johon taiteilija osallistui vuosina 1886, 1888 ja 1889. Gallen-Kallela oli opiskellut niin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä kuin Pariisissa Académie Julianissa ja taiteilija Fernand Cormonin yksityisateljeessakin. Hänen maalaustapansa nojasi ranskalaiseen naturalismiin, mutta samalla se oli uljaan persoonallinen ja siveltimenkäytöltään vapaa. Järvinäköala vuorelta (Mäntästä) on tunnelmallinen kuva luultavasti keväisestä päivästä, jolloin aurinko jo lämmittää, mutta vastarannan puut ovat vielä lehdettömiä. Auringonvalo on kuvattu mestarillisesti, männynrunkojen välistä siintävä vesi ja kauempana näkyvä vaara toistavat sinisen ja vihreän eri sävyjä, luoden niistä harmonisen ja levollisen kokonaisuuden. Samalla teoksen kompositio on kuitenkin mielenkiintoisen dramaattinen; etualan kalliot tuovat tukea katsojalle, joka saa ihastella silmänräpäystä taiteilijan elämässä. Hetken ajan katsoja seisoo Gallen-Kallelan vieressä, tyyntä vettä katselemassa. Teoksessa on myös nähtävissä selviä viitteitä taiteilijan päättäväisestä pyrkimyksestä kansallisromantiikkaan ja jylhään maisematulkintaan. Mäntän ja Keuruun seutu oli Gallen-Kallelalle tuttua. Hän vietti siellä pitkiäkin aikoja, erityisesti talven ja kesän 1887, jolloin työsti mesenaattinsa ja ystävänsä kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen muotokuvaa. Oletettavasti Gallen-Kallela maalasi tuolloin seudulta myös ainakin maisemaluonnoksia ja kansanelämänkuvauksia. Gallen-Kallelan taidetta tutkineen akateemikko, professori Onni Okkosen mukaan Gallen-Kallelan katse "näki syvemmälle, sisäisempään, symboliseen todellisuuteen. Sivistyksellisesti hän oli ylempänä ympäristöään ja saattoi katsella sitä kauempaa ranskalaisesta horisontista - pohjoismaisena symbolisoivana romantikkona." Järvinäköala on teoksia, jotka aloittavat taiteilijan tuotannossa polun kohti uusia Kalevala-aiheisia maalauksia ja vahvasti symbolisia töitä, merkittävien suomalaisuuden kuvien tielle. Kullervon kirouksen, Palokärjen ja Paanajärven paimenpojan kuusamolaisesta taustasta voi löytää muistumia Järvinäköalaan, perisuomalaisen maiseman äärelle. Akseli Gallen-Kallela oli taiteilija, jonka luomisvoima sysäsi alkuun suomalaisen realismin ja kansallisromantiikan. Hän itse myönsi, että "[...] koko minun elämäni on siveltimessäni..." Taiteilija, jota on myöhemmin pidetty jopa suomalaisista maalareista suurimpana, koki voimakkaasti, että hänen tehtävänsä oli maalata symboliikkaa ja luoda kuvakieltä rakastamalleen kansalle. Teos tulee myyntiin merkittävästä yksityiskokoelmasta. Työlle on tehty EDXRF-tutkimus. Kiitämme asiantuntija-avusta Gallen-Kallelan museota. Näyttelyt: Luonnon heijastuksia - Akseli Gallen-Kallelan maisemataidetta, Gallen-Kallelan Museo, Tarvaspää 1980. Gallen-Kallelan museon 25-vuotisjuhlanäyttely, Tarvaspää 1986. Suomi siveltimellä, Gallen-Kallelan Museo, Tarvaspää 1993. Tuleva Catalogue Raisonné nro AGK_P_1889_058. (Teksti: Johanna Lindfors), 42x38

Stima:-

Vedi tutti gli oggetti diHagelstamo